perjantai 13. marraskuuta 2015

Hyvää perjantai 13. päivää!

Nyt on hirveen hyvin aikaa kirjotella kun tylsistyn Pattaya Memorialissa sairrraana lintuna hämmentävän sitkeen bronkiitin hoidossa. Viikon yskittyjen ja nukkumattomien öiden ja pienten iltalämpöilyjen seurauksena suostuin vihdoin lääkäriin 13. perjantain kunniaksi. Syke ja verenpaine huiteli vähän turhan korkeella ja setä oli auskultoinnin jälkeen sitä mieltä että "bad block, you stay hospital". Joten täällä ollaan, onneksi on wifi. Nyt ymmärrän paremmin ensiavun tarkkailuosaston potilaita, jotka vinkuu tylsyyttä, vaikka oonkin sitä mieltä ettei sairaaloihin tulla viihtymään. Mut näin suonensisäisen kortisonin ja Tavanicin, kahden avaavan lääkkeen hengittelyn (maskilla, eivät ilmeisesti luottaneet mulle itsepideltävää piippua) ja nokosten jälkeen olotila on vallan mainio ja tekis mieli karata meidän mukavaan resorttiin kiskaseen kylmä kalja. Äh. Huomenna sitten. Heidin pomot Orivedeltä saapui tänään ja sain just kuvan tuliaissalmiakkisäkeistä, joten arvannette että mulla on vähän kiire takasin!

Kirjottasin tähän jotain Pattayasta, mutta mitä. Ollaan nautittu resortin altaasta ja pitkistä, supermassiivisista aamupaloista. Ollaan pyöritty eestaas ensin Jomtien beachillä etelä-Pattayalla ja nyt pohjosemmassa keskustan liepeillä. Rannat on aika likasessa kunnossa ja täynnä turisteja banaaniveneissä ja purjelautailemassa. Neonkyltit valaisee pimeneviä iltoja. Feikkirihkamaa myydään saman verran kun jokaikisessä turistitaivaassa tällä maapallolla. Täällä on hullunlailla vähän, hmm, epäsuhtia pariskuntia if you catch my drift. Paljon yksinäisiä länsimaalaisia miehiä ja venäläisiä pariskuntia. Pattayan mainehan joskus 70-luvulta lähtien ollut vähän synkeän prostituutiomainen, mutta yrittävät tehdä tästä perheystävällisempää. Vaikka tyttöbaareja onkin siinä määrin ettei aina tiedä mihin tohtis edes bisselle mennä, uskon kyllä että meidän silmien eteen avautuva maisema on huomattavasti siistitympi kun ennen. Ei tänne nyt silti uudestaan tarvii tulla. Mä suosittelen Thaimaassa hirveen lämpimästi saaria, esimerkiks Koh Lantaa tai Koh Taoo, oli sitte pakettimatkalla tai omatoimireissulla. Biitsiä, sukellusta, rauhaa, sykkimistä, hyvää ruokaa ja ässää hierontaa. Siitä on happy ending aika kaukana kun kuuskymppinen thaimamma hyppää päälle kyynärpäät edellä ja vääntää joka raajaa luonnottomaan asentoon. 

Sain just illan vikat pillerit ja litkut ja kohteliaan hyvänyöntoivotuksen, joten alan täällä mun kliinisessä yksiössä kattelemaan silmäluomiani. Tämä on hienompi kun iso osa meidän majotuksista, joten en valittele liikoja. Välillä kielimuuri on vähän hankala, mutta suurinpiirtein asiat tulee selvitetyksi. Yks hoitaja kävi jo kyselemässä "how many time you pee-pee todaaaay, how many bum-bum?"

Hyvää 13. perjantaita!



Pattaya walking street.




  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti