sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Kertausharjoitus lopun alun kunniaksi

Maanantain ja tiistain välisenä yönä lähtee käyntiin viimeinen etappi tässä maailmaa syleilevässä reissussa eli 15 päivän road trip Floridassa. Kotiinpaluu tuntuu niin kovin absurdilta tällä hetkellä Nicaraguan Granadan läpitunkevassa kuumuudessa tehottomien tuulettimien puhallusten alla.

Reissun loppumisen kunniaksi (kahvilla tylsistyksissämme) hupifiiliksellä listattiin Heidin kanssa TOP10 parhaimmat ja hirveimmät mestat, jotka nyt julkaisen seliselityksineen. Enkä ainakaan siksi, että jutunaiheet olisi vähissä.


TOP10 PARHAAT:



1. Buenos Aires (Argentiina)

Itseoikeutettu ykkönen molempien mielestä. Sanoinkuvaamattoman viehättävä kaupunki, jonka kaupunginosissa viettää kepeästi viikkoja vaan kävellen ja välillä pysähdellen pihville, juustoille, viinille ja empanadoille tai tangohommille. Tai artesaanimarkkinoille. Eloisaa meininkiä kaikkina vuorokauden aikoina ja virikkeitä kaikille aisteille.







2. Bali (Indonesia)




Tästä oli vähän debattia, että voiko laittaa kokonaisen saaren ja onko se epäreilua muille kohteille. Sitten todettiin että kukaan ei välitä. Ei myöskään osattu kumpikaan eritellä Balilta mitään, mikä torppaisi toisen ja päädyttiin siihen, että ylistetään koko suurta turistisaarta. Ahtaalta Kutalta pysytään ihan mielellään poissa, mutta erityisesti Seminyak, Amed, Ubud ja Bingin loi fantastisia muistoja mieliin liittyen sekä ikuiseen arskaan, kauniisiin riisipeltoihin, mahtavaan vedenalaiseen ja –päälliseen maailmaan, ruokaan ja ystäviin. 











3. Havanna (Kuuba)


Värikäs, poliittisesti hämmentävä, autoilijan unelma ja yllätys yllätys, ruoan ystävän erinomainen matkakohde. Ystävällisiä ihmisiä ja ristiriitainen tunnelma.







4. Caye Caulker (Belize)


Pieni, hiekkainen ja ihana, Caye Caulker vei mennessään ja mielemme tekevi takaisin lupsakkaan riippumattoelämään, jossa illan tullen grillistä voi ostaa tuoreen hummerin pilkkahintaan.
           




5. George Town (Malesia)


Penangin saaren pääkaupunki on täynnä katutaidetta ja –ruokaa. 
Ei tarvita mitään muuta.






6. Mulu National Park (Malesian Borneo)


Vaikka viiden päivän sademetsäretki aiheuttikin aikanaan rutkasti suoraa kiroamista ja pysyvän kosteusvaurion sieluun, oli se näin ajan kullatessa muistot silti kaiken rämpimisen arvoinen, koska luonto on avara ja ihminen on pieni siellä, niinkun iilimatokin.








7. Rio de Janeiro (Brasilia)




Rio tuli tervetulleeseen kohtaan matkassa ja on vaikeaa arvioida, mitä mieltä oltaisiin jos ajankohta olisi joku muu. Aasian jälkeen Rio oli virkistävä tuulahdus uudesta ja kielimuurikin tuntui murtuvan helpommin, vaikka portugalin sanavarasto rajoittuukin kiittämiseen ja kumartamiseen. Sujuvat siirrot maamerkiltä toiselle ja upeat näkymät vuorilta auttoi asiaa ja voidaan kyllä kirkkain mielin suositella kaikille, jotka vaan sietävät miljoonakaupunkien energiaa.






8. Bagan (Myanmar)

Melkein ensimmäisiä kohteita reissussa ja vastaavaa on hankalaa löytää. Muinaisten temppeleiden raunioilla pyöriminen toimi todellisena harppauksena kauas nykyajasta ja hetken siellä temppeleiden laidalla keikkuessa saattoi vain myhäillä silmänkantamattomiin jatkuvien raunioiden kauneutta, kunnes tukala kuumuus pakotti karkaamaan uima-altaaseen.







9. Singapore (Singapore)


Iso, kliininen ja kielitaitoinen loputtomilla shoppausmahdollisuuksilla ja puutarhoilla. Mitä tähän voi sanoa? Erinomainen kohde erityisesti kun ns. perus Aasia kyllästyttää.




10. Ko Tao (Thaimaa)


Autenttisuutta tämä saari ei ole nähnyt vuosiin ja on pelkästään turismin varassa elävä systeemi, mutta mikä vedenalainen elämä!




+ Heidin erityismaininta: Manuel Antonio National Park (Costa Rica), koska eläimiä.



+ Tiinan erityismaininta: Hoi An (Vietnam), koska tunnelma.



   



TOP10 HIRVEIMMÄT:



1. Belize City (Belize)

Tiukka kisa ykkössijasta ratkesi Belize Citylle pienen harkinnan jälkeen. Kerta kaikkiaan epäonnistuttiin löytämään mitään positiivista tästä harmaan ankeasta käppänästä, joka huokuu hostiliteettia, väki vaikutti absoluuttisen epäilyttäviltä ja mielenterveysongelmien riivaamalta ja jossa pelkkä päiväkävely aiheutti karmivia väristyksiä ja vitutusta.

2. Yangon (Myanmar)

Yangonin tiputtaminen ykkössijalta johtui Shwedagon Payasta, upeasta kultaisesta temppelistä, joka oli kertakaikkisen vaikuttava näky. Valitettavasti se ei riitä paikkaamaan rumaa ja likaista eksteriööriä.

3. Hat Yai (Thaimaa)

Hat Yaista kirjoitin aikanaan, että sinne tullaan joko jatkamaan matkaa, shoppaamaan tai maksullisiin naisiin. Meillä se oli ensimmäinen ja olosuhteiden pakosta jouduttiin yöpymään lutikkalinnassa (koska se oli ainoa majapaikka, joka vaikutti siltä että siellä ei päivystä Yön Leidit) ja seuraavana päivänä odotettiin myöhässä ollutta junaa neljä tuntia.

4. Tioman (Malesia)

Tiomanin saarella vietetyn viikon jälkeen käteen jäi vain seitsemän päivän kaipuu pois sieltä. Lauttamatkat oli katastrofeja, Tekekin kylä tarjonnaltaan ontuva ja majoitus kuuma, nihkeä ja muurahaisia täynnä.

5. Da Nang (Vietnam)

Iso ja meluisa ja aika ruma. Ei jäänyt mitään käteen, kiinnostuksen puute kaupungin tutkimiseen käsinkosketeltava.

6. Nha Trang (Vietnam)

Jos Nha Trang on joskus ollut upea rantakohde, on se kokenut melkoisen inflaation. Ranta ei ole kovin upea ja joka ikinen ravintola ja hotelli on joko venäläinen tai siellä on venäläisiä.

7. San Jose (Costa Rica)

McDonald’s, Subway, Taco Bell, Burger King, McDonald’s, Subway, Taco Bell, Burger King. Lisäksi taskuvarkaita, kusenhajua, kerjäläisiä ja betonia.

8. Pattaya (Thaimaa)

”Good guys go to heaven, bad guys go to Pattaya”. Eiköhän tuo riitä.

9. Mandalay (Myanmar)

Toukokuisen helvetin tulenlieskat polttelee tässä hiekkaisessa pätsissä, joka kartalla vaikuttaa kompaktilta ja käveltävältä, kunnes todellisuus lyö kitkerät ruoskaniskunsa +43 asteen helteenä ja kilometrien pituisilla kortteleilla. Myös kunnostautuu kaupunkina, jossa ei ole kerta kaikkiaan mitään nähtävää.

10. Foz do Iguacu (Brasilia)

Sinänsä vähän kyseenalainen tällä listalla, koska toimii vaan porttina Iguassun putouksille, mutta ainakin synkähkönä sateisena sunnuntaina itse kylässä ei ollut muuta nähtävillä kuin päihdeongelmia.


Tottakai meillä on suurimmaksi osaksi kuvia mestoista, joissa on nautittu olostamme ja joita halutaan muistella. Katalia tunteita aiheuttavista kolkista on hintsusti muistomateriaali, mutta tässä eheyttävä näky Yangonista hostellihuoneen ikkunasta:



Laajamittainen lukijakunta huomioikoon sitten, että kyseessä on vain kahden nykyään melko mukavuudenhaluisen matkailijaneitosten lahjomattomat mielipiteet ja kuuntelen enemmän kuin mielelläni jos vaikka joku on Belize Cityssä käyneenä eri mieltä. Mitäänhän ei pidä tuomita, ellei viittätoista kertaa kokeile. Taitaa silti päteä paremmin vaikka konjakkiin.